Turvatut

Mihin katosi kykymme ymmärtää ja kuunnella toisiamme yksilöinä? Antaen meidän uskoa vain asioita joita ei keneenkään yksittäiseen ihmiseen voi sitoa. Emmekö enää halunneet uskoa toisiamme yksilöinä ollenkaan, kun meidän ajatusten maailmamme oltiin nujerrettu luottamaan vain oikeaan ja väärään? Meidän kuitenkin tietäen, että jokaiseen yksilöön liittyy ymmärrystä ja ymmärtämättömyyttä. Emmekö enää kelpuuta yksittäisen ihmisen lausumaa, historiansa… Jatka lukemista Turvatut

Orpomieli

Kipuina ne tunteet minun kehossani elävät, koska eivät muuten pääse yksinäisyydessäni maailmaan näyttäytymään. Antaen uusia sanomattomia iskujaan, minun ymmärtäen kuitenkin sanomattakin niiden syntyvän vajavaisuuteeni. Siihen vajavaisuuteen missä olen yksin. Nylkien minun sisuksiani, kuin vaatien päästä ilmoille ja kulkemaan kaupungin katuja pitkin. Mutta tähän hetkeen minulle ei näyttäydy yhtään kaupunkia missä ne voisi laskea ulos kiusaamasta… Jatka lukemista Orpomieli

Vähemmäksi yhdistyneet

Hienosti me osaamme porukalla kokonaisuudessamme näyttäytyä toistuvasti tyhmemmän oloisina ja vähemmässä ymmärryksessä, kuin totuudessa sillä hetkellä olemme. Vaikka itsessämme tiedämme ja tunnemme ettei meissä pahuutta asu vaan ymmärtämättömyyttä omille tunteillemme ja teoille jotka tunnemyrskyissä syntyivät, silti huijaamme näkyvissä rooleissamme muita ja ilmi annamme toisistamme vain mustaa ja valkoista, hyvää ja pahaa. Ja sanomillamme pakenemme tapahtuneiden… Jatka lukemista Vähemmäksi yhdistyneet

Kyselijä

”Annanko ääneni toisen sanalle? Kuiskuttelenko suloiset sointuni kylmäsydämestä? Tarkoitanko vai kuiskutanko tarkoittamatta? Aukaisenko taivasta vai luonko sellaisen oman? Osallistuinko itse vai olinko paikalla vain näkynä? Suutuinko minä vai varastinko suuttujan vihan? Annoinko anteeksi vai pakeninko sovulta? Kykenenkö itsenäni elämään vai imenkö toisen elon? Kuihdutanko toisenkin omaa kuivuuttani? Huudanko tuulipyörteisiin ääniä mitkä syntyivät hiljaisuuteen? Näenkö kauneutta… Jatka lukemista Kyselijä

Alkoholeissa

Millaisten taustatarinoiden kautta ihmiset nautiskelevat alkoholia ja onko se aina pahe mistä pitäisi opetella elonaikanaan luopumaan vai voiko se silloin tällöin olla pahe minkä avulla ihminen kykenee näkemään ja olemaan elossa?. ”Sinun pitkään jatkunut iltasi alkoholin ja ystäviesi kanssa on jäänyt eiliseen ja olet herännyt tähän päivään huonovointisena. Mutta johtuuko tämä huonovointisuus pelkästään kohtuuttomasta määrästä… Jatka lukemista Alkoholeissa

Totuusleikiksi

”Sieltä pienten ihmisten suista ne oveluudessaan leijailevat kaukaisuuksiin ajautuvat sanaparret suurentaviin laseihin asetetaan monikansojen nähtäviksi. Kansassa vastaanottavaisin mielin omaksumissanoin ääneen kehuina kuullaan ja opiksi tulevaisuuteen valjastetaan. Piireissä kuviteltujen äärien viivojen sisuksissa turvan tuntuman nieleskelijöitä kuulevinaan. Ei anneta aidon kauneuden vielä kukoistaa, päällystettyjen joukko kehujen tarkoituksettomien. Tarkoin yksittäisissä hetkissä ihmisiltä pois otettua tulevaa, salaisuuden lailla varjostetaan.… Jatka lukemista Totuusleikiksi

Itsensä näkö

Eletystä tähän hetkeen asti on minussa minun mukanani liukunut pakottava tarve ja tunne ymmärtää läheistä, vaikka se vaatisi omien arvojeni sivuuttamista ja vääryydestä syntyneiden tunteiden turruttamista. Vaikka silmäni näkevät ja korvani kuulevat lähelläni tapahtuvan vääryyden, en kykene sellaiselle vääryydelle rajoja laittamaan enkä sitä ilmi tuomaan. Vaan asetun sivullisen rooliin miettimään ja etsimään ymmärrystä väärintekijälle. Eikä… Jatka lukemista Itsensä näkö

Monennäkö

Heräten kuukauden vaikeimmalta tuntuvaan päivään mielen ollen sysimustien ja vähintäänkin puutuneiden harmaiden ajatusten vietävissä anna niiden mielessä syntyneiden vaikeuksien olla sinulle tunteita herättävinä ja pohdintoja antavina. Anna sen kaiken vaikeuden elää sinussa silloin, kun se sinuun asettuu ja kykenet sellaista tuntemaan. Koska ilman niiden tuntemista ja itku silmin ottamista vastaan jäät kieltämään osaa sinusta. Sitä… Jatka lukemista Monennäkö