Millaisten taustatarinoiden kautta ihmiset nautiskelevat alkoholia ja onko se aina pahe mistä pitäisi opetella elonaikanaan luopumaan vai voiko se silloin tällöin olla pahe minkä avulla ihminen kykenee näkemään ja olemaan elossa?.
”Sinun pitkään jatkunut iltasi alkoholin ja ystäviesi kanssa on jäänyt eiliseen ja olet herännyt tähän päivään huonovointisena. Mutta johtuuko tämä huonovointisuus pelkästään kohtuuttomasta määrästä nauttimiasi alkoholiannoksia vai voisiko se ainakin osittain johtua muustakin? Tunnistitko itsessäsi illan juuri alettua syytä ensimmäisen alkoholipitoisen juoman nautiskeluun? Olitko kenties jo valmiiksi väsynyt, mutta haluamatta ja pystymättä olla erossa ystävistäsi ja tavoistasi tartut ainoaan asiaan joka sinulle sen verran energiaa antaa, että jaksat juuri ja juuri pyristellä hereillä ja olla vastavuoroisena. Silloin sinun syysi juoda unohtaa kehosi viestin väsymyksestä. Ja pitkään näin elettynä huomaat väsymyksesi venyvän pitkälle viikkoon tai jopa arkipäivien yli uuteen iltaan mikä tuottaa sinulle tapasi takia vain lisää väsymystä. Etkä sinä saa väsymystäsi pois ennen kuin myönnät itsellesi, ettet kykene olemaan mielen elossa ja läsnä ystävillesi niin pitkiä iltoja kerrallaan. Etkä saa väsymystäsi pois ennen kuin annat itsellesi levon silloin, kun mielesi ja kehosi sitä kaipaa etkä yritä enää aikatauluttaa elämistäsi vaan opettelet olemaan läsnä itsellesi silloin, kun sitä tarvitset. Ja opettelet elämään ystäviesi kanssa silloin, kun sitä tarvitsette ja siihen pystytte, riippumatta viikon päivästä tai ajankohdasta.”
”Kieltämällä itseltäsi surun käsittelemisen, antamatta surun tulla sinun käsiteltäväksesi haet piristystä ja iloa siitä liemestä, mikä sinua auttaa olemaan tuntematta sitä surua mikä sinut voisi romahduttaa. Sinun haluamatta kellekään niin vähäisenä näyttäytyä, koska olet tottunut näyttäytymään roolissa missä vain vahvalla on tilaa olla. Näin toistuvasti juot itseltäsi sen hetkisen elosi, surusi pois, muttet elä vaan olet turtunut. Koska onnellisuutta ei voi pakottaen vaatia tulemaan. Eikä sinun kohdattavaksesi tullut suru todella poistu, ennen kuin olet kipuillen sen elänyt ja ottanut sen kehosi ja mielesi purettavaksi.”
”Olemalla, mutta jättäneenä itsesi elämättä ja kohtaamatta itseäsi liian pitkään aikaan ymmärryksessäsi ja ymmärtämättömyydessäsi sinä nostat kättäsi pitkin päiviä ja öitä ottaaksesi annoksia mitkä estävät sinua kohtaamasta itseäsi. Niin vieraana itseäsi itsellesi pidät, että pakoilet sinuuttasi epäselvissä tiloissa, ettet joutuisi itsessäsi niitä ajan saatossa tulleita vaikeita asioita kohtaamaan, mitä et ole kyennyt ikinä vastaanottamaan ja tuntemaan, käsittelemään niin, että ne olisivat voineet sinulle muuttua hetkiksi missä olisit saanut itsellesi itsestäsi ymmärrystä. Nyt näet itsessäsi menneistä ajoista pelkkää ymmärtämättömyyttä, etkä kykene itsellesi niin monentyhmän oloisena näyttäytymään.”
”Ainoa hetkesi missä olet itsesi kanssa ja läsnä itsellesi koostuu sinusta ja siihen hetkeen sopivasta ja maistuvasta juomasta. Kehorintaasi päivien mittaan kerääntyneen rooleistasi johtuvan painon tunteen helpottaessa ainoana hetkenä, milloin kerkeät olla yksin, mutta silti ainoana hetkenä milloin kerkeät olla yhdessä. Yhdessä itsesi kanssa. Nähden itsesi ja tunnustellen itseesi tulleita uusia tuntemuksia. Sillä muulloin et kerkeä tai kykene itseäsi näkemään ja itsesi kanssa elämään. Koska egosi on muodostanut sinusta niin rautaisen otteen, ettet päivissäsi kykene siitä irti päästämään ja itsellesi tai muille todella itseäsi näyttämään. Mutta silti kaivaten itsesi näkemistä ja haluten tuntea itseäsi paremmin.”
S.