”Mielen puoli uskottelee, valoja vankkoja, ylistyksessään kuihtuvaa. Uskon pulputessa kielen kantta, auki availee epäluotettavaa. Tarkoitusta kyselee mailla, hulttion apajilla vaeltaa.
Tarvitseeko oikeaa, väärälläkin kykenevä kapuamaan. Imiessä kesän näyn, talvisessa lepo haasteiden.
Tutkimattomalla tiellä janoissaan, keksijän työssään kuvitteluja sanoittaa. Oikeutta tajuissaan ojentavat. Tarkkuudessaan kääntyneitä, painaa alleen kumartamaan.”
S.