Siinä sinä kiemurtelet käärmeen liikkein ja kapinoit olemista vastaan. Siinä hetkessä olemista missä olet tuskissasi. Heittelet herjasanoja vuoroin itsellesi ja vuoroin hänelle joka sattuu sinun luoksesi tulemaan ja äänesi kuulemaan.
Ymmärtämättä sitä kiputuskaa joka sinuun yhtäkkiä tuli ja sai sinusta vallan kiiruhdat peilisi eteen. Kerkeämättä käsitellä mistä se kaikki kipuilu sinuun tuli, nostat kätesi itseäsi kohden ja kaivellen jokaisen katumuksesi ja ymmärtämättömyyttäsi tehdyt teot ehdottelet itsellesi vikalistaa. Koska muuta et niin kipeänä hetkeen kyennyt tekemään. Hätääntyneen huudoin syyttelit itseäsi paetaksesi sitä tunnetilaa mikä sinussa silloin oli. Sinun todella tietämättä mistä sellainen sinuun tuli, mutta janoten vastauksia siitä.
Tai siinä kivun kipeyttämässä kehossasi kiiruhdat läheistesi luokse vuorotellen kaikkia sormella osoitellen ja yrität kiirelausein keplotella kipusi johtuvan jonkun läheisesi väärinteosta. Käyden läpi jokaisen yhteisen vähänkään tunnearan hetken jonka läheistesi kanssa olit siihen hetkeen mennessä kokenut. Kuin etsien edes hivenen samankaltaista kipua herättäneitä kohtaamisia jonkun läheisesi kanssa, jotta voisit sen varjolla tästä samankaltaisesta tunnemyrskystä läheistäsi syyttää.
Lopulta kuitenkin nöyrtyen pysäyttämään itsesi siihen hetkeen ilman syyllistämistä ja antaen kivun vallata sinut juuri niin kokonaan, kuin se sillä hetkellä tuntui sinuun asettuvan. Ja saaden sinut taas kiemurtelemaan ,mutta tällä kertaa pakenematta.
Hetken lipuessa ikiajat pysähtyneenä tuntemaan tunnetuskasi ja kipusi sinun ja ajan pitkästä aikaa hyväksyen ainoastaan siinä hetkessä olemisen. Kaiken tämän ajattomalta tuntuvan kipuilun saaden sinun pääsi tyhjenemään, kuin tarkoituksella. Jotta aluksi pikkuruiset, mutta suurenevat ja uudenlaiset aatokset mahtuivat taas sinut saavuttamaan ja sinuun asettumaan. Antaen sinulle juuri kokemastasi täysin uudenlaista näkemystä ja syyttämättömiä kysymyksiä itsellesi ja kuulijoillesi.
Ehkä tämä kipu syntyikin heijasteena jostain jo käsitellystä traumasta joka vielä kerran onnistui sinut yllättämään ja esittämään, ettet sitä osannut vieläkään tunnistaa. Tai ehkä tämä tuskantunne oli aina ollut samankaltaisissa hetkissä sinuun syntymässä, mutta tähän asti olit osannut sen olemassa olon sinussa kieltää. Ja uudenlaisten ajatuskysymysten virta saa sinut tuntemaan olosi taas keveäksi ja kivuttomaksi, mutta innokkaaksi ymmärtämään itsestäsi lisää.
S.