Mistä tämä kipu minuun tuli? Syntyikö se minusta vai tarttuiko se jostain toisesta? Keräsinkö tämän tuskani palasia sieltä täältä kasatakseni sen minuun kokonaisuudessaan? Vai oliko tämä kipu minussa koko ajan? Uinumassa unisilmin antaen muiden herättää sen silloin, kun se olisi minussa valmis heräämään.
Tunnistanko minä onko tämän tuskan tarkoitus tappaa minut vai herättää minut eloon? Voiko tämä kipuilu tehdä niitä molempia? Kuinka kauan kykenen ottamaan vastaan kipupistoja sydämeeni ennen, kuin kuolen? Kuinka pitkään minun pitää kestää synnytystuskaani syntyäkseni uudenlaiseen elämääni? Riittääkö siihen aika? Vai vaatiiko sellainen ajattomuuden?
Kuuluuko minun keksiä keinoja kestää tätä kipuilua vai pitäisikö sille antautua ja antaa sen vain olla minussa? Kestänkö, jos tämä tuska vain on? Haluaisinko kuitenkin selvittää mikä sai tämän tuskan ottamaan minusta vallan? Voisinko sitten antaa sen vain olla minussa? Vai onko siitä tarkoitus päästä lopulta eroon? Tai entä jos tuskan on tarkoitus päästä eroon minusta? Siirtyen aina sellaisen sydämeen joka sitä odottelee ja joka sitä kehitykseensä tarvitsee.
Tunnistaisinko eläväni jos en ikinä tuntisi tällaista tuskaa? Tuntisinko kuolemaa tai syntymää? Onko niitä kahta ollut alun perin tarkoitus tuntea? Vai olivatko tuskasta muodostuneet syntymä ja kuolema joskus ainoat elosanat mitkä saivat tuntemaan?
Oliko tuskani olemassa jo ennen minua? Kuuluen ennen minua jollekin toiselle. Syntyen minuun aiemmasta sukupolvesta. Syntyen minuun ajoista satoja aikoja sitten. Ollen jollekin tuskaa jo silloin, kun tuhansiakaan ei oltu vielä aloitettu laskemaan.
S.