Tyyni kyselijä

Tarvitsenko minä enempää? Pitäisikö minulla olla vähemmän? Määritänkö itse mitä minulla on ja mitä ei ole? Päättääkö sen joku toinen? Näenkö minä kaikkea mitä minulla on? Kuvittelenko itselleni jotain mitä minulla ei ikinä ollutkaan?

Voinko sanoa tarvitsevani? Pysynkö elossa ilmankin? Voinko sanoa etten tarvitse? Elänkö jos kuvittelen, että tarvitsen? Pitääkö tarvitsemistaan etukäteen tietää sanoakseen, että tarvitsee?

Mistä tiedän mitä minulla ei ole, jos en ole nähnyt sellaista? Mistä tiedän, että se mitä minulla on, todella on minun? Onko minulla todellisuudessa mitään, minkä voisin sanoa minun olevan?

Entä jos en näe itseäni ja niitä asioita minkä kanssa elän? Elänkö, vaikka lähinäköni on mennyt? Pitääkö elääkseen nähdä? Elänkö sokeana vähemmän, kuin silloin, kun näen? Huomaanko itse milloin olen sokea ja milloin näen? Vai olenko vain, tietämättä aina kummin olen?

Kuinka paljon minusta on kuviteltua? Tunnenko kaiken sen mikä ei ole? Tunteeko joku muu? Onko kaikki kuvittelu epätotta? Vai onko kuvittelu saman verran totta, kuin elossa oleminenkin? Kuinka paljon elossa olemisestani on epätotta? Voiko koko elämäni olla? Vai onko se kokonaan totta? Ja onko kaikki epätosi vain kuvitteluani?

Mitä on tosi? Onko minun tosi enemmän tosi, kuin sinun? Vai toisin päin? Tarkoittaako tosi samaa, kuin oleminen? Olenko minä totta silloin, kun minä olen? Olenko epätotta, kun en ole? Voinko minä olla täysin olematta? Voinko minä olla täysin olemassa? Vai synnynkö koko ajan, ollen yhtä aikaa olemassa ja olematta?

S.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *