Minkälainen on huono ihminen? Onko hän huono itselleen vai muille? Vai niitä molempia?
Millä tavalla hän on huono itselleen? Sillä tavallako ettei hän välitä itse itsestään? Onko hän huono siltikin, vaikka hänelle ei olisi opetettu miten itsestään välitetään?
Millä tavalla hän on huono muille? Sillä tavallako ettei hän välitä muista vai niin etteivät muut välitä hänestä? Onko hän huono muille silloinkin, kun kukaan ei ole hänelle opettanut miten toisista välitetään ja miltä sellainen tuntuu?
Entä onko ihminen huono silloin, kun hänelle on opetettu miten huolehtia itsestään ja toisista, mutta hän ei siltikään huolehdi ja välitä? Kuka sen osaa sanoa millä kerroilla ihminen on oppinut, kun häntä on opetettu?
Entä sitten jos ihminen ei ole oppinut, vaikka häntä on opetettu? Onko vika silloin hänessä? Vai onko vika opettajan roolissa olevalla? Onko opettajana ollut silloin huono ihminen jos ei ole osannut opettaa?
Onko se enemmän yksin jätetyn ihmisen syytä, että hän on huono? Vai onko se enemmän kaikkien muiden syytä, niiden, jotka hylkäsivät hänet ja kieltäytyivät häntä opettamasta?
” Jos olen, olen hyvä ja huono yhtä aikaa. Tai en ole kumpaakaan, vaan ihminen jokaisella tavallani. ”
S.