Miten yhdistyminen ja yhdeksi tuleminen tapahtuu ja alkaa? Yhdistymmekö ottaessamme tarpeeksi monta askelta eteenpäin vai yhdistymmekö palatessamme tarpeeksi monta askelta taaksepäin? Riittääkö yhdistymiseen, että liikumme noista jompaan kumpaan suuntaan, tulevaan tai menneeseen? Pitääkö meidän sittenkin liikkua yhtälailla molempiin suuntiin löytääksemme yhteytemme ja ollaksemme yhtä? Näin meidän pitäen ymmärtää kolmen eteenpäin otetun askelen lisäksi kolmen taaksepäin… Jatka lukemista Yhdistymiseen
Kuukausi: maaliskuu 2024
Sydämen lehto
Kasvoin lehdon sydämestä, olin hiljaa kuullakseni sykkeen. Olin hiljaisuudessa kuullakseni mitä olen. Juureni siellä kasvoivat suuriksi, kasvattivat minutkin. Lehdon sykehdintä kulki lävitseni, teki minusta ulos tulevia ilmajuuria. Juurtui sinuunkin, sinäkin liityit lehtoon ja sen sykkeeseen. Nyt juuremme sykkivät samasta lehdosta. S.
Kauneus
Kauneus on herkkyyttä, hipaisusta mureneva kokonaisuus. Se on vahvuutta, joka kestää tulisenkin jään. Kauneus on epätäydellisyyden ymmärtämistä ja kohtaamista. Se on täydellistä ymmärrystä jokaisesta hetkestä. Kauneutta ei voi saavuttaa. Se on sinulle olemassa olevaa, jos sinäkin olet olemassa. Kauneus ei valitse missä sitä on. Sitä on kaikkialla missä annat sen olla. Niin kauneus on yhtä… Jatka lukemista Kauneus
Oma elämänpuusi
Minkälainen puu olet? Oletko puu joka huojuu metsässä kulkevien tunnetuulien mukana? Sinun kuitenkin pysyen vakaasti pystyssä vankkojen juuriesi avulla. Oksastopolkujesi kasvattaen kasvukautenaan aina uusia käpysiemeniä. Oletko puu joka on jo iäisyyden mittaisen ajan kelottunut paikoillaan? Oksastopolkujesi pystymättä kasvattamaan yhtäkään käpysiementä. Metsikössä vaeltelevien tunnetuulien liitäen ohitsesi sinun kovettunutta kuortasi pitkin. Oletko puu jonka juuristotkin ovat lahonneet… Jatka lukemista Oma elämänpuusi
Unohtunut ikuisuus
”Ikuisuus itkee, vuotaa aikaa vasten.Kaipaa itseään, kaiken aikaa.” Ikuisuus on unohtunut. Hukkunut. Kaikunut kalliolta toiselle ja kolmannelle, lopulta hiljenevin äänin pois kokonaan, vaiennut. Ikuisuus on vaihtanut paikkaa ajan kanssa puheissa, mielissä, sykkivissä sydämissä. Nyt ajassa eläminen on valettuna ihmisiin. Nyt ikuisuus uinuu, lepää, itkee. Odottaa olemistaan. Odottaa saavansa luvan olla totta. S.
Yhdeksi
”Kurkottelevat omiin ääripäihinsä toistensa vastakohdat, koittavaa kohtaamistaan harjoitellen. Tunteiden tulkitsijan kannatellen ja esitellen jokaisen sydänvihlaisun omana tunteenaan ja viisasmielen tarjoillen kaikki mahdolliset vaihtoehdot siihen mitä ikinä voisikaan tietää. Sillä tavoin molemmat availevat silmiään ja heräilevät, venyttelevät itseään suurimpaan kokoonsa ollakseen kokonaan esillä sellaisena, kuin ovat, jotta lopullinen vastakohtiensa yhdistyminen voisi alkaa. Jotta minä voisin syntyä… Jatka lukemista Yhdeksi
Kultaisella keskitiellä
Mitä kultainen keskitie on? Kultainen keskitie kulkee vastasanojensa keskellä. Se on kohta missä vastaparit yhdistyvät yhdeksi ja missä molemmilla, vastasanoillaan, on yhtälainen merkitys. Kultainen keskitie yhdistää nöyryyden ja ylpeyden yhdeksi sanaksi pitäen sisällään sopivan verran nöyryyttä ja sopivan verran ylpeyttä. Antamatta kuitenkaan kummallekaan vastaparilleen, nöyryydelle tai ylpeydelle toistansa enempää valtaa. Kultainen keskitie on, kuin nuora… Jatka lukemista Kultaisella keskitiellä
Omassa ajassa
Mitä sinulle merkitsee oma aika? Oletko omalla ajallasi oikeasti sinun omassa ajassasi? Vai onko mielesi ja henkisyytesi tuttaviesi ajoissa? Sinun pähkäillen tuttaviesi kehityskulkuja ajalla, minkä pitäisi olla sinun omaa aikaasi. Mitä sinulle merkitsee oma aika? Onko sinulla tarpeeksi omaa aikaa tutustua omiin henkisiin ikävaiheisiisi aina juurisyntyneestä jo kaiken nähneeseen vanhukseen? Oletko tottunut ottamaan itsellesi aikaa… Jatka lukemista Omassa ajassa