Elätkö silloin, kun ehdotat vaihtokauppana molemminpuolista anteeksiantoa tai anteeksipyyntöä? Elätkö, jos vaihtokauppana annat anteeksi tai pyydät anteeksi? Vai onko se silloin elämisen pelaamista? Sellaista, missä osoitat elämistäsi vain silloin, kun toinenkin lupautuu niin tekemään. Tarkoitatko sanomisiasi silloin jos pahoittelet tai annat anteeksi vain, jos toinenkin suostuu niin tekemään?
Etkö luota silloin itseesi jos et pysty pyytämään anteeksi tai antamaan anteeksi, kun toinen ei sitä myös tee? Tai etkö luota toiseen?
Entä jos et ollut itse vielä valmis pahoittelemaan tai antamaan anteeksi, kun olisit voinut tehdä sen vain silloin jos toinenkin niin tekee? Pelaten silloin elämisen hetkesi sen mukaan mihin toinen on valmis.
Saisitko rohkeutta valmistua omaan elämääsi ja näyttää oman elosi sellaisena, kuin se sinussa on? Jättämällä elämäsi pelaamisen taaksesi ja näyttäen itsesi sellaisena, kuin milloinkin olet.
S.