Osaanko alkaa keskusteluun vain liueten mukaan vai päätänkö jo etukäteen suoriutuvani keskustelusta joko ymmärtämättä toista missään tai ymmärtäen toista kaikessa?
Miten minä päädyn keskusteluun? Alanko vain vastavuoroisena keskelle keskustelua? Päättämättä etukäteen milloin olisin siihen valmis alkamaan. Olenko keskustelussa siitä lähtien, kun se saa minussa ensimmäisen tunteen aikaiseksi vaikken itse mitään vastavuoroista osaisikaan heti takaisin sanoittaa? Vai olenko mukana keskustelussa siitä lähtien, kun saan ensimmäisen lauseparren muotoiltua suustani?
Päätänkö sittenkin jo etukäteen milloin olen valmis keskusteluun ja milloin en ole? Annanko suostumukseni keskustelulle vasta, kun tiedän selviytyväni siitä? Kuuluuko keskustelusta selviytyä? Haluanko ennen keskustelua varmistua siitä, että olen valmis ymmärtämään toista? Tai haluanko varmistua siitä, että kykenen kertomaan etten ymmärrä?
Entä jos keskustellessa erehdynkin ymmärtämään, vaikka olin valmiiksi päättänyt, että en ymmärtämiseen siinä kykenisi? Entä jos havahdun siihen etten ymmärräkään, vaikka olin valmiiksi vakuutellut itselleni, että ymmärtäisin?
Kykenenkö jatkamaan sellaista keskustelua mikä ajautuu tilanteeseen mitä en ollut etukäteen kerennyt olemukselleni päättää? Vai liukenenko vain näkymättömiin? Antaen itseni tulla esille vasta, kun taas tietäisin minkälainen haluan siinä olla. Silti tuntematta olenko todellisuudessa sellainen mitä olin etukäteen siinä päättänyt haluavani olla.
S.