Minkälainen uskosi on? Onko uskosi enemmän uskon löytämistä vai uskon kieltämistä? Asennoidutko löytämään uudesta ja tuntemattomasta jotakin uutta uskoosi? Vai asennoidutko kieltämään kaiken uuden ja tuntemattoman päättäen kaiken tuntemattoman olevan sinulle pelkkää satua?
Pystytkö tutustumaan tuntemattomaan yhtä aikaa kieltäen siitä kaiken mihin et pysty uskomaan ja hyväksyen samaan aikaan uskosi kaikkeen mikä tuntemattomassa tuntuu tutulta ja uskottavalta?
Vai oletko sittenkin jämähtänyt turvaasi kaiken tuntemattoman jääden sinulle tuntemattomaksi sinun uskaltamatta kohdata sellaista edes jomminkummin, uskoasi mahdollisesti kasvattavana tai uskossasi sen kaiken kieltäjänä nimittäen sen kokonaan valheeksi?
Hyväksytkö uskosi kehittymisen sinun mukanasi? Vai sinnitteletkö samassa uskossasi sinun kuitenkin muuten kehittyen ja kasvattaen ymmärrystäsi?
Mitä sinun uskosi on? Onko se enemmän uskomista itseesi vai uskomista kaikkeen ympärilläsi? Onko se niitä molempia?
S.