Hetket pimeässä

Miten katselet pimeyttäsi ja sen muotoja? Katseletko pimeydessäsi kaikkea hämäräisen harson läpi? Pystytkö näkemään hämäränlaaksossasi eloa ja värejä vai näetkö jokaisen näkökentässäsi liikkuvan elo-olennonkin pimeytenä ja pelottavana? Pelkäätkö myös itseäsi sinun vältellen jopa itsesi kohtaamista?

Minkä verran annat pimeyden hetkesi virrata sinusta kaikkialle ympäristöösi? Vai onko pimeys ainoastaan sinussa ja sinun ikioma hetkesi? Riippuuko se siitä minkä verran kaikki ympärilläsi ottaa pimeyttäsi, sitä mitä olet peloissasi, vastaan?

Pystytkö itse vapautumaan pimeydestäsi? Vapauttaako sinut kaikkein parhaiten pimeyden hetkestäsi se, että jokin ympäristössäsi imee sinut pimeytesi kanssa luokseen ja näyttää pimeytesi väreinä ja rikkautena, pelottomana, puhtaana ymmärryksenä?

Ohjaako pelko toimintaasi pimeydessä? Osaatko päästää pimeydestäsi, peloistasi, irti edes kirkkaimmassa päivänvalossa? Kuvitteletko kirkkaan päivänvalon olevan illuusiota ja pimeyden olevan ainoaa totista ja totta?

S.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *