Alueena epämukavuus

Mitkä ovat sinun epämukavuusalueitasi? Koetko olosi epämukavaksi tiettyjen fyysisten elementtien ollessa läsnä? Vai johtuuko epämukavuutesi joistakin henkisesti läsnä olevista elementeistä? Ovatko epämukavuusalueesi enemmän epämukavia sinulle vai heille jotka katselevat sinua? Onko sinun vaikeaa olla epämukavuusalueellasi itsesi kanssa? Sinun pyrkien pääsemään mahdollisimman pian tilaan missä sinun on mukava olla. Annatko sittenkin itsellesi mahdollisuuden olla, vaikka olet… Jatka lukemista Alueena epämukavuus

Puolien matka

Niin petollisen ankaraa ja pakollista se on. Se raatelee ihon jo uudestaan ennen kuoren toipumista entisistä haavoistaan. Se vuodattaa verta, kyyneliä, pitää jatkuvasti virtaavana. Niin rauhaisan lämmintä se on. Se antaa turvapaikan olemassaolollaan ja totuudellaan. Se suojelee kaikelta mikä on jotain muuta, kuin sitä. Sellaista se on, löytää itsestään kaikki puolensa. Tulla kokonaiseksi. Ymmärtää itsensä.… Jatka lukemista Puolien matka

Hukuttava itku

Pärjäätkö itkusi kanssa? Hukutko omiin kyyneliisi? Pystytkö pehmittämään kuoresi tulevaa itkuasi varten, jotta itkusi voisi imeytyä sinuun ja olla osa kehitystäsi? Omien kyyneliesi saaden ravita sinua imeytyessään ymmärryksenä sinuun takaisin. Vai pidätkö yllä kivikovaa kuortasi ja lähes hukut omiin kyyneliisi haukkoen lopulta ahdistuneena henkeä? Kyyneliesi valuen poskiasi pitkin hukkaan pystymättä antamaan sinun sisimmällesi ymmärrystä kehittää… Jatka lukemista Hukuttava itku

Nojaa taaksepäin

Nojaa. Nojaa taaksepäin. Aina ei tarvitse matkata eikä mennä eteenpäin kohti omaa tulevaisuutta. Aina ei tarvitse tietää minkälaiseksi voimaksi oma, uusi kipinä haluaa kehittyä. Jokaiseen hetkeen ei tarvitse tulevaisuuden suunnitelmia. Nojaa taaksepäin. Tunnustele välillä menneisyyttäsi nojaten sinne selälläsi. Tunnetko menneisyytesi painon selkärangassasi? Mihin asti menneisyyttäsi pystyt nojautumaan menettämättä itseäsi sellaisena, kuin tässä hetkessäsi olet? Kuinka… Jatka lukemista Nojaa taaksepäin

Kaiken äidin pyyntö

Voisipa rakastava ymmärrys nousta maan mullasta ja levittäytyä meidän kaikkien sydämiin. Voisipa se hellästi silitellä pyhillä siivillään vihan ja ilkeyden pois. Voisipa se antaa katkeruutemme kadotukselle ja rauhan. Voisipa rakastava ymmärrys auttaa meitä antamaan jokaiselle lapselle turvapaikan. Voisipa se olla turvallisena tienviittana vanhemmille. Voisipa se antautua ja tarjota ajatonta ymmärrystään myös lapsettomille ikuisuuden lapsille. Voisipa… Jatka lukemista Kaiken äidin pyyntö

Sydämen lehto

Kasvoin lehdon sydämestä, olin hiljaa kuullakseni sykkeen. Olin hiljaisuudessa kuullakseni mitä olen. Juureni siellä kasvoivat suuriksi, kasvattivat minutkin. Lehdon sykehdintä kulki lävitseni, teki minusta ulos tulevia ilmajuuria. Juurtui sinuunkin, sinäkin liityit lehtoon ja sen sykkeeseen. Nyt juuremme sykkivät samasta lehdosta. S.

Kauneus

Kauneus on herkkyyttä, hipaisusta mureneva kokonaisuus. Se on vahvuutta, joka kestää tulisenkin jään. Kauneus on epätäydellisyyden ymmärtämistä ja kohtaamista. Se on täydellistä ymmärrystä jokaisesta hetkestä. Kauneutta ei voi saavuttaa. Se on sinulle olemassa olevaa, jos sinäkin olet olemassa. Kauneus ei valitse missä sitä on. Sitä on kaikkialla missä annat sen olla. Niin kauneus on yhtä… Jatka lukemista Kauneus

Oma elämänpuusi

Minkälainen puu olet? Oletko puu joka huojuu metsässä kulkevien tunnetuulien mukana? Sinun kuitenkin pysyen vakaasti pystyssä vankkojen juuriesi avulla. Oksastopolkujesi kasvattaen kasvukautenaan aina uusia käpysiemeniä. Oletko puu joka on jo iäisyyden mittaisen ajan kelottunut paikoillaan? Oksastopolkujesi pystymättä kasvattamaan yhtäkään käpysiementä. Metsikössä vaeltelevien tunnetuulien liitäen ohitsesi sinun kovettunutta kuortasi pitkin. Oletko puu jonka juuristotkin ovat lahonneet… Jatka lukemista Oma elämänpuusi

Unohtunut ikuisuus

”Ikuisuus itkee, vuotaa aikaa vasten.Kaipaa itseään, kaiken aikaa.” Ikuisuus on unohtunut. Hukkunut. Kaikunut kalliolta toiselle ja kolmannelle, lopulta hiljenevin äänin pois kokonaan, vaiennut. Ikuisuus on vaihtanut paikkaa ajan kanssa puheissa, mielissä, sykkivissä sydämissä. Nyt ajassa eläminen on valettuna ihmisiin. Nyt ikuisuus uinuu, lepää, itkee. Odottaa olemistaan. Odottaa saavansa luvan olla totta. S.

Kultaisella keskitiellä

Mitä kultainen keskitie on? Kultainen keskitie kulkee vastasanojensa keskellä. Se on kohta missä vastaparit yhdistyvät yhdeksi ja missä molemmilla, vastasanoillaan, on yhtälainen merkitys. Kultainen keskitie yhdistää nöyryyden ja ylpeyden yhdeksi sanaksi pitäen sisällään sopivan verran nöyryyttä ja sopivan verran ylpeyttä. Antamatta kuitenkaan kummallekaan vastaparilleen, nöyryydelle tai ylpeydelle toistansa enempää valtaa. Kultainen keskitie on, kuin nuora… Jatka lukemista Kultaisella keskitiellä