Miten itkusi alkaa? Tunnistatko itketkö omaa itkuasi antaen kyynelillesi vapauden surussa ja ilossa? Vai itketkö itkua minkä olet ottanut tunnettavaksesi joltakin toiselta?
Annatko heti ensimmäisen pisarasi muodostua vapauteen vai yritätkö estellä ensimmäistäkään syntymästä? Annatko itkusi purkautua ajattomuuteen missä se voi alkaa ja loppua vapaudessa? Antaen itkusi päättää missä se alkaa ja milloin se on lopulta tullut viimeisen pisaran saattelemana ulos sinusta. Vai onko itkusi itsellesi niin vierasta, että et voi antaa sen päättää aikaansa ja hallitset sen syntymäpaikan ja ajan, jotta voisit itkussasi olla turvassa? Antaen niiden itkujesi patoutua jotka jossain muualla, kuin turvallisuuden illuusiossasi yrittävät sinusta vapautua.
Tunnistatko oliko se sinun omaa suruasi tai iloasi mikä itkusi synnytti? Vai tunnistitko jonkun toisen surun tai ilon niin voimakkaana, että se sinun tuntevan kehosi sai kyynelpuroja valuttamaan? Sinun antaen kasvosi toisenkin suruille ja sinun peilaten myös sitä iloa mikä sai alkunsa toisessa.
Oletko itseäsi tutkineena tilassa missä itkusi on vapautunut turvallisuudesta ja osaa syntyä kaikenlaisissa ilon ja surun hetkissäsi, mutta lähelläsi olijat eivät ole valmiita ottamaan tätä vapaata tunnetta sydänlämpöönsä ja vapautettavaksi? Ja näin yhteinen surun hetkenne jää purkautumaan sinusta sen verran, kuin se yhdestä voi ulos tulla. Ja ilon hetkenne rajautuu näkymään vain sinun kasvoillasi, vaikka salaa jokaisen sisimmässä sydäntä voitelee lämmin ilon kyynel.
S.