Mikä kaikki minua ravitsee ja kasvattaa? Voinko valita minkälaisesta ravinnosta kasvan? Voinko valikoida mistä en kasva? Kasvanko joka tapauksessa, riippumatta siitä minkälaista ravintoa tunnen siinä hetkessä saavani?
Riippuuko kasvamiseni siitä, kelpaako minulle se ravinto millä minua milloinkin yritetään kasvattaa? Riippuuko kasvamiseni siitä osaanko pureskella sitä ravintoa mitä minulle milloinkin tarjoillaan?
Tarkoittaako se, että ravinto on ollut huonoa jos en ole sitä kyennyt pureskelemaan? Vai onko ravinto ollut silloinkin ravitsevaa? Minun vain ollen vielä liian nuori siitä ravintoa itselleni saamaan.
Entä jos opin pureskelemaan ravinnon sanoiksi, mutta unohdin, että ravinto pitää myös nielaista, että se minua ravitsisi ja kasvattaisi? Minun maiskutellen sananparsia tunnistamatta miten erilaiselta jokainen niistä maistuu ja miten niistä jokainen täyttäisi minua ihan omalla tavallaan.
Entä jos olinkin kasvanut niin isoksi, että osasin jokaisen ravitsevan hetkeni nielaista pureskelematta? Olinko silloin haukkaillut jo tovin ravintoa mikä olikin tarkoitettu jollekin nuoremmalle?
Osaanko ottaa syödäkseni sellaista ravintoa mikä kasvattaa minua tasaisesti ja suurempaan ymmärrykseen? Vai koostuvatko ateriani vastasyntyneelle tarkoitetun ja jo iättömäksi kerenneen ihmisen ravinnon väliltä? Minun tunnistamatta aina minkälaista ravintoa milloinkin kasvaakseni tarvitsisin.
S.