”Kaivelen itseäni mutapohjaani asti. Kaadan jo kymmeniin kohonneen puuni, minkä latvustoihin en näe katsomaan. Hakkuutöinä veistelen kantoni multamaasta, sen sentään kykenen näkemään ja siihen iskuni kohdistamaan. Puutarhahansikkain revin juureni maan uupuneen uumenista. Jättäen valmiita juuristopolkuja lieroille. Työstäni jääden jäljelle lehtevät saunassa kaitsijat, lehtivihreän kesäsään tuoksun. Paksun rungon halkopuut, uunin lämmittäjät jotka leivinuunin leipäset valmistelevat pirtin… Jatka lukemista Kasvun alusta
