Siellä olossanne niin keveästi hengitätte, naurahdellen lämpimästi aitoudesta. Tietämättänne tartuttaen kaikkialle ympärillenne sen pehmeyden missä te onnesta ja rakastaen elätte, olette. Antaen äänenne matkata jokaisen suuntaan. Saaden minutkin tuntemaan silkkisiä hipaisuja ja hymyilemään, vielä tietämättä miksi. Teidän aidon ilonaurunne yhdistyen nuoteiksi kutkuttelemaan sydäntäni. Aloittaen minussa uuden elon, erilaisen. Salaperäisenä syntyneen, mistä en vielä sanojakaan kykene… Jatka lukemista Uudenoloista
