Unohdettiinko sinut kuoria ja kypsentää elämään? Jäitkö yksin ja unohduksiin muiden kypsyessä kuoristaan ja alkaessa elää? Onnistuisitko vielä itse raapimaan kuoresi irti näyttäytyen ja ollen muille yhtä elossa, kuin hekin?
Ovatko toiset yrittäneet kuoria sinuakin? Riisuen sinulta aina yhden egokuoren kerrallaan. Väsyivätkö he sinun kymmeniin egoihisi ja uupuivat löytämään sinua sieltä alta? Tai väsyitkö sinä itse? Sinun antaen muiden jatkaa kohti elämää ilman sinua hidastamassa heidän syntymäänsä.
Oletko sinä liian raaka kuorittavaksi jottet ole valmis kuorikerroksiasi vielä itsestäsi erilleen erottamaan? Totuudessasi vielä sinun tuntien egojesi olevan täysin osa sinua. Sinun pystymättä näkemään vielä niiden kuorien erillisyyttä siitä kuka todella olet.
Oletko sittenkin aikainen lintu joka kerkesi tiputtaa kuorensa jo maahan maatumaan, kun muut vasta vavahtelevat huomatessaan yksiä tai muutamia kuoria itsestään?
Vai oletko sopeutunut elämään myös egojen elottomuudessa? Niin elämään vapautettuna kuoriaisena lentelet pitkin metsikköjä ja laskeutuessasi työntäen siipesi piiloon painat oman kuoresi turvaksesi katsellaksesi vielä eloaan näyttämättömiä munia ja toukkia joista vielä joskus tulee sinun kaltaisiasi kaikkeen sopeutuvia kuoriaisia.
S.