Uskojen aika

Mitä sinulle merkitsee uskominen? Onko se sinulle enemmän tietämistä vai tuntemista? Riittääkö uskoosi, että tiedät sen kaiken olemassaolon? Riittääkö uskoosi, että tunnet sen kaikkialla ja itsessäsi? Tarvitsetko uskoaksesi molempia, tuntemisen ja tietämisen?

Osaatko erotella uskosi tietoa etsiessäsi mikä tieto on totta ja mikä ei? Osaatko erotella uskossasi tunteesi aitoihin ja niihin jotka pitävät sinut kahlittuna lukkoihisi? Tunnistatko milloin tunteesi ja tietosi johdattavat sinua uskossasi olemaan vähemmän, kuin olet?

Kuinka monesti olet nöyrtynyt epätäydellisyyttäsi ja osoittanut itsellesi menneesi harhaan uskossasi? Oletko pystynyt näyttämään itsellesi epätäydellisyyttäsi kertaakaan sinun uskon ollen edelleen sama, kuin silloin, kun sinua vasta opetettiin itsenäiseen elämään. Sinun sinnitellen aikuisena kehittyen kaikessa muussa paitsi uskossasi.

Kuinka monesti olet saavuttanut uskossasi täyden tiedon ja tunteiden ymmärryksen? Saavutatko sen lähes jokaisena päivänäsi iltaasi mennessä? Heräten seuraavaan aamuun taas vajavaisena kaikesta tunteesta ja tiedosta. Tai oletko kerennyt täyteen ymmärrykseen uskossasi vasta kerran? Silloinkin sen hetken salaman nopeasti muuttuen tietämättömyydeksi vielä jostakin.

Kokonaisimman uskon vaatien sen vaalijaa olemaan myös uskomatta kaikkea. Kantaen uskonsa matkalaista retkellään eteenpäin aina, kun uskoaan etsivä on valmis tietämään ja tuntemaan enemmän, senkin kautta, että voisi matkallaan kohdata itsensä lähes täysin epäuskoisena.

S.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *