Sulaen

”Suuri suru riippuu oksilla, tipahteleehyiset routapisarat ja ylitsevuotava itku.Kastunut, murtunut jää, makaa kamaralla. Suuta availee, ääneti tukehtunut henkäys.Viiltävä vitsaus hyisinä kaikuina,sydänkammioita venyttää, kiskoo.Ikijää luuydintä halaa, mädättää. Lämmön ääni turtunutta tuskaa, värähdyksenverran vuolaaksi virkistää.Pisara pisaralta sulattelee itku,hyinen ikirouta ja murtuu jää. Virtojen vapaus vangitsee, vapauttaapisaransa kulkueeseen.” S.

Jäätyminen

Miten voisin vaatia toista todella ymmärtämään minua, kun en itse osaa kuin jäätyä ja juuri ja juuri sanoittaa tunteeni asiana. En edes tunteina. Yksinkertaisten lauseiden sanoma suustani ei kykene tavoittamaan läheiseni sisintä. Se välittyy läheiseni korville asian sanomisena, ei sellaisena jossa tunnetila voisi siirtyä toisenkin sisimpään hänen sydämensä makusteltavaksi. Mutta minun sydämeni ei halua työskennellä… Jatka lukemista Jäätyminen