” Sinä koossasi ääriin venyvä maailma voisitko näyttää minulle mihin sinä muut kaltaiseni piilotit? Voisitko puhaltaa minulle ohjeen suuntaan minne mennä, jotta heidät löytäisin? Voisitko viereeni samankaltaisia elokiviä vierittää? Tai voitko minulle kompassilla osoittaa, että heidän ääriviivat kaukaisuudesta erottaisin? Jotta askeleeni kulkisi heitä kohti. Voisitko heilauttaa lempeitä ääniä tänne suurien äänessäolijoiden sekaan, että en täällä… Jatka lukemista Vierivät elokivet
Avainsana: henkinen elämä
Syntyen, Kuollen
Lopetinko minä juuri jotain vai aloitinko minä jotain? Synnyinkö vai kuolinko? Vai pitääkö syntymä ja kuolema valita yhdessä? Kulkevatko ne käsikädessä tehden yhteistyötä ja ollen vain jos toinenkin on? Ovatko alku ja loppu ikään kuin sama, tai päällekkäin? Kun loppu on melkein ohitse alkaako jo uusi alku? Ja kun alku on menossa ohitse alkaako jo… Jatka lukemista Syntyen, Kuollen
Runo hänestä
”Antaen maata vasten kädentöitään. Silmillään heijastaen taivaita. Hoivaten tuntematta. Ollen vapauteen päästäjä. Kuunnellen ilmavirtaa, kuunnellen vettä.Hengittäen kaukaisista joista. Liikkuen jokaisen ilman suuntaan. Antautuen alistautumatta. Maisteluina matkustaen lävitse happaman, makean, karvaiden kuiskausten. Tukehtumatta täydellisyyteen. Myöntäen itselleen kaikki tarpeen.” S.
Ymmärryksen syntymaat
Ymmärrys on sitä, että ymmärtää ettei ymmärtänyt kokonaan. Ymmärrys on nöyryyttä omalle epätäydellisyydelleen. Ymmärtäminen on jatkuvaa kehitystä itsessä. Ymmärrys on empatiaa. Ymmärrys on katumista. Ymmärrys on tunteiden kaaosta missä mikään tunne ei löydä sijaa olla sinussa, muttei kykene hiipumaan olemattomiinkaan. Ymmärrys on itkua, naurua, niiden lupaa näyttäytyä sinussa. Ymmärtäminen on luottamista sinuun ja minuun. Ymmärrystä… Jatka lukemista Ymmärryksen syntymaat
Uudenoloista
Siellä olossanne niin keveästi hengitätte, naurahdellen lämpimästi aitoudesta. Tietämättänne tartuttaen kaikkialle ympärillenne sen pehmeyden missä te onnesta ja rakastaen elätte, olette. Antaen äänenne matkata jokaisen suuntaan. Saaden minutkin tuntemaan silkkisiä hipaisuja ja hymyilemään, vielä tietämättä miksi. Teidän aidon ilonaurunne yhdistyen nuoteiksi kutkuttelemaan sydäntäni. Aloittaen minussa uuden elon, erilaisen. Salaperäisenä syntyneen, mistä en vielä sanojakaan kykene… Jatka lukemista Uudenoloista
Askeleita
”Hei sinä joka siellä korkeimmalla askelmalla olet! En näe sinua! Tuletko askelin alemmas jotta voisin sinua katsella ja askelmasi ymmärtää? Vai etkö halua, että sinua nähdään? Voitko kavuta hitaammin, että kerkeän mukaasi? Voitko näyttää miten kapuat? Onko siellä korkealla kovinkin yksinäistä? Kuuletko meitä jotka koittavat sinua tavoitella? Voitko edes ilmaan huudella ohjeita, jotta luoksesi osaisimme… Jatka lukemista Askeleita
Elon päättäjä
Mihin hukkasit sinun kipinäsi kulkea sitä polkua joka koko elämäsi sinua johonkin johdattaa, mutta antaa sinun valita millä nopeudella ja mihin suuntaan? Juoksitko itsesi niin läkähdyksiin kohdaten liikaa uutta ymmärrystä, että sinulla ei ollut enää askeleenkaan vertaa elonvoimaa liikkua? Ja näin olit jämähtänyt paikallesi ja siihen turvaan miltä jalkojesi alla tutuksi tullut maa sinulle tuntui.… Jatka lukemista Elon päättäjä
Vapauksia rinnasta
Mitä on vapaus? Oletko sinä juuri nyt vapaa? Tunnetko sinä vapaana ollessasi erilaisia tunteita vai oletko vapaa ainoastaan, kun et tunne mitään? Onko kaikki elossa oleminen vapaata? Pitääkö vapaus tiedostaa ja nähdä voidakseen olla vapaa? Kun olemme vapaita, miltä kaikelta me todella olemme vapaita? Voitko sinä tehdä päätöksiä sanoen olevasi vapaa jos kykenet tiedostamaan valintojesi… Jatka lukemista Vapauksia rinnasta
Tyyni kyselijä
Tarvitsenko minä enempää? Pitäisikö minulla olla vähemmän? Määritänkö itse mitä minulla on ja mitä ei ole? Päättääkö sen joku toinen? Näenkö minä kaikkea mitä minulla on? Kuvittelenko itselleni jotain mitä minulla ei ikinä ollutkaan? Voinko sanoa tarvitsevani? Pysynkö elossa ilmankin? Voinko sanoa etten tarvitse? Elänkö jos kuvittelen, että tarvitsen? Pitääkö tarvitsemistaan etukäteen tietää sanoakseen, että… Jatka lukemista Tyyni kyselijä
Minä ja Sinä
”Kun olen niin iso, jopa ihmisen kokoinen. Kun olen niin pieni, vain ihmisen kokoinen. Samankokoinen, kuin sinä. Samankokoinen, kuin sinun aavistuksesi. Samankokoinen, kuin kaikkeus sillä hetkellä. Kooltaan samaan minäkin mahdun silloin, kun ajatuksissani olen ei mitään. Ja kokoni kykenen minäkin korottamaan niin kuin isompi olisin, kuin todellisuudessa olen. Enkä minä aina kokoani osaa määrittää, niin… Jatka lukemista Minä ja Sinä