Minä olen

Minä olen valehtelija. Minä olen valehtelija silloin, kun en itselleni kykene rehellinen olemaan. Silloin, kun esitän tietäväistä vaikken aidosti tietäisi. Siinä hetkessä valehtelen, kun minulla ei ole kykyä itselleni ymmärtämättömyyttäni myöntää. Ja silloin minä en kykene olemaan itselleni rehellinen, kun pelkojani pakenen. Sitä pelkoa mitä ymmärtämättömyys aina uudestaan ja uudestaan synnyttää, jotta se tulisi kohdatuksi.… Jatka lukemista Minä olen

Syntyen, Kuollen

Lopetinko minä juuri jotain vai aloitinko minä jotain? Synnyinkö vai kuolinko? Vai pitääkö syntymä ja kuolema valita yhdessä? Kulkevatko ne käsikädessä tehden yhteistyötä ja ollen vain jos toinenkin on? Ovatko alku ja loppu ikään kuin sama, tai päällekkäin? Kun loppu on melkein ohitse alkaako jo uusi alku? Ja kun alku on menossa ohitse alkaako jo… Jatka lukemista Syntyen, Kuollen

Ymmärryksen syntymaat

Ymmärrys on sitä, että ymmärtää ettei ymmärtänyt kokonaan. Ymmärrys on nöyryyttä omalle epätäydellisyydelleen. Ymmärtäminen on jatkuvaa kehitystä itsessä. Ymmärrys on empatiaa. Ymmärrys on katumista. Ymmärrys on tunteiden kaaosta missä mikään tunne ei löydä sijaa olla sinussa, muttei kykene hiipumaan olemattomiinkaan. Ymmärrys on itkua, naurua, niiden lupaa näyttäytyä sinussa. Ymmärtäminen on luottamista sinuun ja minuun. Ymmärrystä… Jatka lukemista Ymmärryksen syntymaat

Totuusleikiksi

”Sieltä pienten ihmisten suista ne oveluudessaan leijailevat kaukaisuuksiin ajautuvat sanaparret suurentaviin laseihin asetetaan monikansojen nähtäviksi. Kansassa vastaanottavaisin mielin omaksumissanoin ääneen kehuina kuullaan ja opiksi tulevaisuuteen valjastetaan. Piireissä kuviteltujen äärien viivojen sisuksissa turvan tuntuman nieleskelijöitä kuulevinaan. Ei anneta aidon kauneuden vielä kukoistaa, päällystettyjen joukko kehujen tarkoituksettomien. Tarkoin yksittäisissä hetkissä ihmisiltä pois otettua tulevaa, salaisuuden lailla varjostetaan.… Jatka lukemista Totuusleikiksi

Itsensä näkö

Eletystä tähän hetkeen asti on minussa minun mukanani liukunut pakottava tarve ja tunne ymmärtää läheistä, vaikka se vaatisi omien arvojeni sivuuttamista ja vääryydestä syntyneiden tunteiden turruttamista. Vaikka silmäni näkevät ja korvani kuulevat lähelläni tapahtuvan vääryyden, en kykene sellaiselle vääryydelle rajoja laittamaan enkä sitä ilmi tuomaan. Vaan asetun sivullisen rooliin miettimään ja etsimään ymmärrystä väärintekijälle. Eikä… Jatka lukemista Itsensä näkö

Ymmärryskohtauksia

Niiden hetkien tulviessa eteesi sinun tulee tarve ulos puskea se vaikealta tuntuva tunne sinusta irralleen. Niin epämiellyttävän olon se sinussa saa aikaiseksi. Mutta silti hyvin salakavalan uteliaana annat sen tunteen aina uudelleen lipua hieman luoksesi sisintäsi hipoilemaan, jotta voisit sen syntymää ja kasvua sinun luonasi ymmärtää. Kerran sinä päätät antaa sen tunteen valloittaa sinut ja… Jatka lukemista Ymmärryskohtauksia

Ylpeiden matkassa

”Niin ne elosta kertovat sanalauseet kimpoilivat minusta sinuun ja sinusta minuun uudestaan ja aina uudestaan onnistuen, kuin tarkoituksella ylpeytemme aina vähän suuremmaksi meihin osuessaan kasvamaan. Lauseiden pääsemättä sisimpääsi ja tunnusteltaviksi ne onnistuvatkin kolahtamaan aina vain ylpeyttäsi vasten saaden sinun äänesi antamaan takaisin kaiun minkä äänessä ylpeytesi oli taas vähän kasvanut. Ja osuessaan vasten minun ylpeyteni… Jatka lukemista Ylpeiden matkassa

Vaihdonehto

Antaisitko sille sisimpääsi vyöryvälle epäoikeudenmukaisuuden tunteelle vallan kehossasi ja rehellisyyden äänen mikä kantaa ulos suustasi sanoin sen minkä siinä epäoikeudenmukaisena tunsit? Jotta antautuisit elämään aitona sallien itsellesi samat oikeudet kuin sinä tiedät kaikkien muidenkin omaavan. Jotta sinä myös saisit vastauksina läheiseltäsi epäoikeudenmukaiselta tuntuvasta ulosannistaan tarkoituksellisuuden tai tarkoituksettomuuden. Ja jotta saisit sen hetken ymmärryksen itsestäsi ja… Jatka lukemista Vaihdonehto

Kohtaaminen

Mikä saa meidät esittämään, että meillä ei ole aikaa tai tarpeeksi ymmärrystä kohdata itseämme kehittyäksemme juuri niissä hetkissä milloin hetki on meille vaikea ja kivulias? Miksi minä vääntelehdin ja ravistelen itsestäni pois sen aitouden hetken mikä minulle voisi olla opinhetki? Näin käännän sen hetken epäaidoksi pakottamalla itsestäni vaikeat tuntemukset pois ja vaihdan tilalle sen egon… Jatka lukemista Kohtaaminen

Eriparia

Muistatko hetkiä missä olet nähnyt itsesi yhtä aikaa hyvin väsyneenä, jopa uupuneena, etkä pinnistelyistä huolimatta kykene saamaan itseesi eloa edes niistä asioista mitkä yleensä sinulle kaikkein eniten elinvoimaa antavat. Ja samalla hyvin energisenä, valmiina päästämään kaikenlainen ylimääräinen energia vapaaksi kehostasi. Sellainen energia mikä saa sinut tuntemaan jopa suunnatonta ärtymystä ja vihaa sinun ymmärtämättä sellaisten voimallisten… Jatka lukemista Eriparia